Palkattujen kokemuksia

Oulun Pyrintö palkkasi hyvinvointiliikunnan koordinaattorin

Seuratuella palkattu hyvinvointiliikunnan koordinaattori mahdollisti Oulun Pyrinnölle aikuisliikunnan vahvistamisen. Kilpaurheiluseura saa vastapainoa liikuntaa harrastavista aikuisista.
"Oulun Pyrinnön tavoitteena on saada järjestettyä ympärivuotista liikuntaa aikuisille. Samalla aikuisliikunta tukee seuran kilpaurheilua ja ydintoimintaa", hyvinvointiliikunnan koordinaattori Marko Keskitalo kertoo.
Keskitalon toimenkuvaan kuuluu pääasiassa aikuisten harrastuspuoli. "Koska seuramme on vahvasti kilpaurheiluun menevä, tahdomme myös tarjota aikuisille liikuntaharrastuksen. Työhöni kuuluu esimerkiksi aikuisliikunnan ja tapahtumien järjestäminen, kehittäminen sekä yhteydenpito."
Hyvinvointiliikunnan koordinaattorin toimenkuva on uusi seurassa. "Olisihan se helppoa, jos työssäni olisi valmiina jokin malli, jota seurata. Pidän kuitenkin itsenäisestä työstä, jossa saan kehittää ja ideoida. Päivät ovat mielenkiintoista ja erilaisia", Keskitalo sanoo.
Keskitalo palkattiin seuran ulkopuolelta. "Organisaatiolle on hyvä, että työntekijöitä otetaan töihin myös seuran ulkopuolelta. Tällöin työntekijä pystynee arvioimaan seuraa mahdollisesti paremmin kuin kauan seurassa toiminut."
Keskitalon työaikaa on vienyt laatukäsikirjan teko. "Laatukäsikirja on niin sanotut käyttöohjeet uusille työntekijöille. Sen avulla uusien ihmisten on helppoa tulla töihin seuraan. Käsikirjan avulla työntekijät pystyvät ottamaan myös vastuuta muiden hommista."
Teksti: Vilja Pylsy, LUM 16/10, SLU.fi

 

Kalle Honkonen Nokian Pyryn toiminnanjohtajana

Seurassa toimitaan usein samoin "kun on aina toimittu". Nokian Pyryn toiminnanjohtaja Kalle Honkonen näkee suurimpana haasteena seuran yhtenäistämisen ja vanhojen mallien kyseenalaistamisen.

Nokian Pyry on nokialaisten suurin liikuttaja. Pelkästään seuran jäseninä on vajaa 10 prosenttia kaupungin väestöstä.

Seuratuella palkatun toiminnanjohtaja Kalle Honkosen toimenkuva on laaja. Tiivistettynä se pitää sisällään seuran sisäisen ja ulkoisen kehittämisen, toimivan toimistomallin ja byrokratian luomisen sekä seuran yhdistämisen. "Käytännössä tehtäviini kuuluu mahdollisimman paljon varainhankintaa, lakisääteiset työt ja uusien toimintamallien luominen", Kalle Honkonen listaa

Honkosen historia Nokian Pyryssä ulottuu viiden vuoden taakse. Tuolloin jääkiekkoa harrastava Honkonen muutti Nokialle avovaimonsa perässä. "Vanha juniorivuosien valmentaja oli Pyryssä edustuksen valmentajana ja pyysi minua pelaamaan. Peliuran aikana aloitin myös valmentajan tehtävät."

Honkosen aloittaessa toiminnanjohtajana Nokian Pyry oli tuttu seura, mutta hänellä meni ensimmäinen vuosi seuran toimintamallin opetteluun. "Ennen kuin voi alkaa kehittää, tulee tietää missä mennään, mikä on nykytila. 13-jaostoinen seura on aika "mustekala" – varsinkin kun jokaisella jaostolla on erilaisia toimintamalleja", Honkonen kertoo.

Juttu kokonaisuudessaan LUM15/10

Teksti: Vilja Pylsy, LUM 15/10, SLU.fi

 

Pienen seuran suuri haaste

Judon erikoisseura Joen Yawara palkkasi toiminnanjohtajan seuratuella. Uusi työntekijä on laajentanut kurssitarjontaa ja tuonut lisää laatua sekä jämäkkyyttä. Pienen seuran suuri haaste on kuitenkin saada talous siihen kuntoon, että työntekijä voisi jäädä tuen loputtua.
Joen Yawaran toiminnanjohtaja Janne Romppanen on ensimmäinen palkattu työntekijä seuran historiassa. Romppanen on työskennellyt pienessä judon erikoisseurassa reilun vuoden ajan, mutta hänen historiansa seurassa ulottuu vuosien taa. "Ensimmäinen kosketukseni seuraan oli 9-vuotiaana Joen Yawaran judokurssilla. Sen jälkeen olen muun muassa kilpaillut ja valmentanut."
Ensimmäisen työntekijän tehtävä ei ole helppo. Janne Romppasen työaikaa on kulunut laajan toimenkuvan lisäksi seuran perustoimintojen selkiyttämiseen. "Tuntuu, että työ oli aluksi kuin kävelemistä umpihankeen, ennen kuin pystyi tekemään polkua", Romppanen kuvailee työnsä ensimetrejä. Toiminnanjohtajan työtehtäviin kuuluu esimerkiksi kurssiohjausta, valmentamista, toimistotyötä, hallintoa ja tarvikevälitystä. "Työ on kausittaista. Yleensä keväisin ja syksyisin on niin paljon hommia, että saa tehdä ympäripyöreää päivää. Toisinaan taas on suvantovaiheita, jolloin voi pitää vapaata."
Teksti: Vilja Pylsy, LUM 15/10, SLU.fi